Perjantaina iskenyt tauti hävisi yhtä nopeasti kuin tulikin, mikä lie ruokamyrkytys oli. Lauantaiaamuna oli vielä vähän heikko olo, mutta ulkona paistanut aurinko ja lämpö olivat minulle liikaa: pakko päästä linturetkelle vaikka puolikuntoisena! Otin bussin Laajalahdelle, missä orneja parveili kiikarit kaulalla ja putket olalla. Oli niin lämmin, että olisi pärjännyt jopa ilman takkia. Töyhtöhyypät, yksi tylli ja yksi taivaanvuohi olivat palanneet Laajiksen lietteille, nokikanat kisailivat ruovikossa, hiirihaukat muuttivat taivaan sinessä, sepelkyyhkyjä ja kiuruja lenteli kaikkialla ja peippojakin muutti tornin ohi. Tiivistettynä, päivä oli uskomattoman keväinen!
Viikonloppu huipentui lauantai-iltana, kun ihana ystäväni tuli yökyläilemään. Syötiin mokkapala-ähkyt ja katsottiin Disneyn "Tangled" (suomeksi tökerösti "Kaksin karkuteillä") ja Hayao Miyazakin "Ponyo rantakalliolla". Ihan parasta! :D
Sunnuntaina tein kymmenen kilsan kävelylenkin tihkusateessa. Löysin punarinnan. Jeee!!!
Kotipihan sepelkyyhky on ollut aktiivisesti äänessä auringonnoususta auringonlaskuun jo kohta viikon.
Naurulokit (kaksi juhlapukuista kuvassa) parveilivat jo Suomenojan ympärillä. Suurimmassa parvessa oli 90 lintua.
Nyt röhnötän sohvalla ja mutustan mokkapalaa sokerikoomassa. Telkkarista tulee Strömssö, joka vähän ajan päästä vaihtuu muumeihin. Datailu keskeytyy puoleksi tunniksi, kun huomioni siirtyi mumindaleniin, mumintrolletiin ja snorkfrökeniin. Päivän jaksossa muumilaaksoon nousee tulva ja muumitalo jää veden alle. En voinut kuin ihailla muumimamman reaktiota, kun hän huomasi talonsa jääneen veden alle: "Nyt kyllä pappa ilahtuu! Tällaista hän on viimeksi nähnyt nuoruudessaan". Aina yhtä positiivinen. Minäkin haluan olla tuollainen mamma vanhempana. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti