Metsälintu

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Kevättä kohti


















Minulla oli vapaapäivä eräänä maanantaina (muistatteko sen keväisen maanantain, kun pk-seudulla oli +5 astetta, aurinkoa ja ensimmäiset skeittarit uskaltautuivat ulos?) ja päätin lähteä Kuuran kanssa Kirkkonummen Meikoon metsäretkelle. Olen tehnyt Vaipo-lammen alueella monta vuotta sitten linnuston pesimäkartoituksia, ja oli kiva palata tuttuihin, joskin astetta talvisempiin, maisemiin.

Kuura suorastaan puhkui intoa. Oli mentävä haistelemaan jokaista myyränkoloa, mätästä ja oksaa, juosta ylös mäkeä (veti minua mukavasti mukanaan), juosta alas mäkeä (ei yhtään kiva yhdistelmä, kun koira on minussa kiinni lannevyöllä!), piehtaroida ja seurata tohkeissaan tuoreita kauriinjälkiä. Neidillä oli vetohommat jääneet päälle edellisen päivän treenailuista ja minulla oli kova työ pysyä pystyssä jäisellä polulla vetokoiran jäljessä ja samalla yrittää treenata "ei-vetämistä". Toisaalta Kuuralta sujui todella hyvin käskyt "oikealle" ja "vasemmalle", joita päästiin harjoittelemaan polkujen ulkopuolella.

Auringonpaiste suolla oli jotain uskomatonta. Talven harmauteen tottuneita silmiä suorastaan särki kaiken kirkkauden keskellä. Jäimme suon keskellä olevaan metsäsaarekkeeseen evästelemään. Kuuralle annoin palan kuivattua ankkaa, jonka se nappasi salaman nopeasti suuhunsa ja hetken kierreltyään päätti piilottaa varvikkoon. Ajattelin käydä noukkimassa sen sieltä ennen lähtöä (koska se nyt vaan tyhmää jättää kalliita koiran herkkuja luontoon), mutta Kuurapa oli piilottanut sen niin hyvin ettei sitä enää löytynyt. Höh.

perjantai 17. helmikuuta 2017

Vetohommia


Ai että meillä oli viime viikonloppuna mukavaa mökillä! Kokeilimme ensimmäistä kertaa Kuuran kanssa vetohommia nyt, kun neiti on täyttänyt vuoden eikä tarvitse pelätä kasvuhäiriöitä (joita vetäminen pentuiässä saattaa aiheuttaa). Tällä hauvalla on vetäminen verissä (mikä on helppo havaita lenkeillä...) ja kun kerrankin sai oikein luvan kanssa vetää, oli Kuura aivan täpinöissään!


Innostuneena Kuura alkaa haukkua ja möristä sellaisella söpöllä "grrrooouuuu"-äänellä.


Lähtövalmiina potkukelkan kanssa. Emme ole vielä hankkineet kunnon vetokamppeita, mutta Kuuralla oli päällään ihan kelpo valjaat ja hihna oli osittain joustavaa materiaalia. Nyt näyttää säätila siltä, että vetokokeilut jäivät tähän yhteen viikonloppuun, joten hankimme kunnon varusteet vasta ensi syksynä.


Tjuhuu!






Välillä pidettiin piehtarointitauko.



Ja sitten taas mentiin. Kuuran askelista näkee, ettei suoraviivainen vetäminen oikein vielä luonnistu.



Potkukelkkailu oli kyllä superkivaa. Olisi kiva kokeilla sulan maan aikaan Kick Bikea tai vastaavaa, mutta niiden menopelien hinnat vähän hirvittävät...

lauantai 11. helmikuuta 2017

Kutsukortit - check!







No nyt on tullut askarreltuapaskarreltua oikein kunnolla! Vaikka kutsukorttien ja taustakuvan piirtämiseen ja photoshoppailuun meni tuhottomasti aikaa (en edes halua tietää tuntimäärää), oli se kyllä kaiken arvoista. Korteista tuli niin hienot ja juuri meidän näköiset! Kutsukorttien teksteistä ei kannata sen kummemmin välittää, koska olen sensuroinut siitä kaikennäköistä (myös kellonajan). 

Suurin osa vieraista on jo saanut kortit, joten nyt jäädään jännittämään moniko pääsee paikalle. Vajaa neljä kuukautta häihin! O-ou! :D

lauantai 4. helmikuuta 2017

Kaksistaan luontopolulla


















Aamulla heräsin mustarastaan lauluun. Ei kai vielä ole kevät? Viherpeipotkin ryystävät jo siihen malliin, että voisi luulla maaliskuun koittaneen. Maisema on kyllä vielä perin harmaa.