Pieni hengähdystauko

Viikot sujahtavat ohi hirveätä vauhtia ja huomaan, että edellisestä postauksesta on jo kulunut jonkin verran aikaa. Valokuvaus on viime aikoina jäänyt muiden kiireiden jalkoihin (palasin töihin ja Lyyra aloitti päiväkodin), mutta eiköhän sillekin kohta taas löydy aikaa. 

Tämä rouva lähtee nyt kuitenkin nukkumaan, onhan kellokin jo yhdeksän! :D

Heinäkuulta

Seurasimme mökillä, kun traktori muni heinämunia. Kävimme muninnan jälkeen ihmettelemässä pellolle ilmestyneitä heinäpaaleja.

Ja ei, emme jättäneet Lyyraa yksin heinäpaalin päälle. Minä pitelen häntä selästä kiinni. :D

Tuulihaukan ihmettelyä.

Kävimme papan kanssa kumiveneretkellä Hämeenkyrön Pappilanjoella.

Ja seuraavana päivänä bongasimme virtavästäräkkiperheen Kyröskoskella.

Tässä sumuisessa aamussa oli jo syksyn tuntua!

Heinäkuu ja samalla minun mammavuoteni lähestyvät loppuaan. Ensi viikolla alkaa erilainen arki ja odotan innolla (ja välillä pienellä kauhulla) mitä tuleman pitää. 

Vuoden kauneinta aikaa

Näiden kuvien myötä toivotan kaikille mammoille oikein hyvää äitienpäivää! 

Sielt sun täält

Valokuvaaminen on viime viikkoina jäänyt paitsiolle pihatöiden viedessä kaiken vapaa-ajan. Muutaman räpsyn olen onneksi silloin tällöin muistanut ottaa. Kävimme Kansallismuseossa Nick Brandtin Inherit the Dust -valokuvanäyttelyn avajaisissa (kuva yllä). Avajaisissa soitti bändi ja Lyyra pisti saman tien tanssiksi. :D Ennen avajaisia piipahdimme myös Luonnontieteellisessä museossa moikkaamassa työkavereita ja dinoja (kuva alla). Avajaiset taisivat inspiroida neitokaista tällä kertaa enemmän.

Korkkasimme myös mökkikauden tekemällä viikonloppureissun Lohjan seudulle. Pellot tulvivat ja hanhia riitti.

Aurinko helli myös.

Lähinnä olemme kuitenkin hengailleet kotona. Jouduimme rakentamaan olkkariin "leikkikehän", jotta Lyyra ei jatkuvasti haahuilisi ympäriinsä. Toistaiseksi tyynykasa on toiminut hyvin, mutta ennemmin tai myöhemmin hän kyllä keksii, että ne saa työnnettyä syrjään melko helposti.

Tontille tulla tupsahti 18 tonnia kivituhkaa. Kasaa onkin lapioitu jo ahkerasti, mutta vielä olisi reilu puolet levitettävä. Osa tuhkasta meni kasvilavatarhan ympäristöön, siitä lisää myöhemmin.

Metsäkaurispariskunta käppäili pihan poikki aikaisin eräänä aamuna. Kuura haukkui ne nopeasti tiehensä.

Rantaan on ilmestynyt jo mukavan kokoinen sulapaikka. Telkät, sinisorsat ja isokoskelot pulikoivat siellä päivittäin.

Kohta alkaa ulkonakin vihertää. Nämä hiirenkorvat avautuivat oltuaan vain kaksi päivää huoneenlämmössä.

Palmusunnuntainamut odottavat virpojia. 

Kahta päivää myöhemmin suklaa oli huvennut uhkaavasti (eikä meillä käynyt kuin muutama hassu virpoja...).

Lyyran uusin aluevaltaus on eteinen. Kengännauhat ovat hurjan mielenkiintoisia.

Muutaman päivän päästä han täyttääkin jo 10 kk!

Puutarhamanian kourissa

Lumi suli, kevät tuli ja sen myötä minuun on iskenyt puutarhamania pahempana kuin koskaan. Aamu- ja iltapäiväkahvit nautin puutarhalehtiä selaten, Lyyran päikkäreillä ja illalla Owenin tultua kotiin karkaan saman tien puutarhaan möyrimään, lenkeillä kuikuilen muiden puutarhoja saadakseni uusia ideoita ja ruokakauppakäynnin kohokohta on luonnollisesti kasviosaston ohittaminen (tyhjentäminen). Kävin vielä torstaina lisäämässä vettä myllyyn Helsingin Kevätmessuilla Lyyran ja mamman kanssa. Mukaan tarttui mm. daalioiden ja jaloritarinkannusten juurakoita, porkkanan siemeniä sekä sinipiikkiputken taimia. 

Puutarhassa on tosiaan kova tohina päällä. Olen syksystä asti suunnitellut lavatarhaa ja nyt on vihdoin koittanut käytännön vuoro. Päätin nikkaroida lavat (kaksi kpl 4 m x 1 m) itse, jotta saisin hieman itsevarmuutta nikkarointihommiin ja kustannukset pysyivät maltillisina. Nikkarointia olen viimeksi harrastanut joskus ala-asteen "slöjdissä", mutta tästä huolimatta on projekti edennyt oikein mallikkaasti!

Lavan viimeinen pitkä sivu on tässä valmistumassa. Käsittelen laudat lopuksi myrkyttömällä puuöljyllä ja sisäpinnan vuoraan muovilla. Lavat pystytän tänne:

Paikka on aurinkoinen etelärinne, joskin järveltä saattaa välillä tuulla jonkin verran. Alla olevassa kuvassa olen aloittanut alustan maanmuokkauksen. Poistan nurmikon n. 5 m x 6 m alueelta ja sen alta tinttaista savea noin 7 cm syvyydeltä. Tilalle laitan suodatinkangasta ja kivituhkaa. Näin lavojen ympäristö pysyy toivottavasti rikkaruohottomana, eivätkä kotilotkaan löydä tietänsä niihin yhtä helposti.

Krookukset ovat nyt kauneimmillaan. Täytyy istuttaa näitä lisää ensi syksynä.

Viime syksynä istuttamani helmililjat ja narsissit puskevat esiin.

Sisälläkin on keväinen tunnelma.

Lähdimme perjantaina mökille viikonlopun viettoon, vaikka en yhtään malttaisi pysyä poissa puutarhassa. Noh, ehkä vuorokauden tauko tekee hyvää. :)