Aamu Suvisaaristossa - osa 1

Minulla oli eilen aamulla kello herättämässä 5.00, jotta ehtisin Suvisaaristoon auringonnousun aikoihin. Minulla on hämmentävän tarkka sisäinen kello, joka herättää aina muutamaa minuuttia ennen herätyskelloa. Jotenkin alitajuntani aavistaa, että luvassa on aikainen herätys ja tietysti olin eilenkin hereillä vähän ennen kellon soittoa. Tänäkin aamuna katsoin kelloa minuuttia ennen herätystä. Ihmisen aivot ovat kyllä ihmeelliset.

No niin, asiaan. Kohteena oli siis Espoon Suvisaaristo, jossa pakkasta oli hyiset -10 astetta, mutta toppahousuilla ja talvisaappailla tarkeni hyvin. Rannalla oli ihanan tyyntä ja seesteistä. Mieli oli kevyt ja onnellinen. Ja oi, mikä auringonnousu! Kuvamateriaalia tuli sen verran paljon, että päätin jakaa kuvat kahteen postaukseen. Huomenna on siis luvassa lisää pastellin- ja kullansävyisiä maisemia. :)

Hetki ennen auringonnousua oli kaikkein sykähdyttävin. Silloin taivas täyttyi upeista väreistä, jotka heijastuivat veteen.

Auringon ensi säteet värjäsivät jäiset rantakivet kultaisiksi. Pakkanen oli myös muodostanut hauskoja jääpisaroita rantakasvillisuuteen.

Tällä hetkellä olo ei tosin ole kauhean seesteinen ja onnellinen. Istuin iltapäivällä kirjoittamassa tenttiä, kun päätä alkoi särkeä ja tuli todella huono olo. Onneksi sain tentin kirjoitettua ja palautettua, mutta olo oli kurja. Olin niin heikossa kunnossa, että luulin jo tarvitsevani taksikyytiä kotiin. Tunnin mittainen matka julkisilla oli täyttä helvettiä, mutta selviydyin siitä. Nyt on jo hieman parempi olo, mutta huomiseksi suunniteltu linturetki Viikkiin peruuntui minun osaltani. Höh. Harmittaa, koska huominen sää lupaa todellista muuttoryntäystä.