Sielt sun täält

Viime viikkoina olen käynyt siellä sun täällä. Tehnyt pieniä iltaretkiä Espoossa, nauttinut auringosta, kironnut räntää, ihmetellyt hernerokkasumua, nähnyt työmatkalla aamupalaa nauttivan kanahaukan ja viettänyt omia polttareitani huippuseurassa kukkaseppele päässä.

Arki on täyttynyt töistä ja häävalmisteluista. Tänään on h-hetkeen enää 41 päivää ja meikäläistä alkaa pikkusen jännittää! Onneksi kaikki on hyvällä mallilla. Pieni paniikki meinasi iskeä viikko sitten, kun hääbändi yllättäen perui. Saimme onneksi toisen bändin tilalle pari päivää myöhemmin ja nämä vesselit vaikuttivat jopa edellisiä pätevämmiltä. Mekko on muutamaa viilausta vaille valmis (ja se on täydellinen!), Bosgårdin kanssa on puolentoista viikon päästä palaveri ja koekampaukseen ja -meikkiinkin pääsen toukokuun puolivälissä. 

Tällaista sekametelisoppaa tällä kertaa. Tuon alimman kuvan otin hetki sitten mökin pihalta, joten lumisissa merkeissä alkaa meidän Wapun vietto. Huomisiltana näyttäisi sääennusteiden mukaan kuitenkin vihdoin koittavan oikea kevät.

Kärppänä paikalla

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa asustaa kesy kärppäpariskunta. Ne vähät välittävät ihmisistä, tulevat ja menevät paikasta toiseen, aina lopulta päätyen omaan pesäkoloonsa. Kolosta kuuluu välillä hauskaa vikinää ja tuhinaa ja seuraavassa hetkessä ulos singahtaa ruskea otus saalistusretkelle. Toivottavasti kuukauden päästä paikalla vipeltää pikku-kärppiä! Ne vasta söpöjä ovatkin.

Pääsiäistipun matkassa

Hyvää pääsiäistä! Minun pääsiäiseni on mennyt työn merkeissä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Seurasin pääsiäispäivän aamuna tipua kasvihuoneesta toiseen ennen ovien aukeamista yleisölle. Tämä on kyllä hellyyttävin tipunen, mihin olen törmännyt. <3

Tipu ja hovikaktus.

Tipu ja madeirankurjenpolvi.

Tämä tipu on puolestaan västäräkki, joka jo kovasti rakenteli pesää Palmusaliin. Huoneessa oli myös toinen väiski samaan aikaan. Auringon paistaessa kattoluukut aukeavat ja väiskit käyvät välillä ulkona. Ne ovat useana vuonna pesineet onnistuneesti Palmusalissa.

Tipu ja kääpiöpalmu.

Tipu ja vesisalaatti.

Tipu ja apilasaniainen.

Sitten päätimme puutarhurin kanssa laittaa pääsiäisyllätyksen vierailijoille lummehuoneeseen. Samalla kun puutarhuri kävi leikkaamaassa yhden nupun pois parananjättilumpeesta (jotta lehdet kasvaisivat paremmin), laitettiin tipu päivystämään lehdelle.

Tipu ja parananjättilumme.

Söpöjä otuksia

Metsämyyrä, Kuura ja irkkumies <3

Vuosi sitten

Voiiii, mikä söpöliini! Tismalleen vuosi sitten, 4.4.2016, olimme ensimmäistä kertaa Kuuran kanssa linturetkellä. Sinä kuuraisena aamuna kävimme Maarin tornilla staijaamassa. 

Tuolloin parin sadan metrin matka autolta torniin oli suuri seikkailu ja pitkä matka pienelle hauvalle. Pieni pallero käpertyi heti tornissa rullalle ja alkoi nukkua.

Nyt, tismalleen vuotta myöhemmin, kävimme Kuuran kanssa uudestaan samassa tornissa. Maisema oli yhtä harmaa kuin vuosi sitten, mutta pieni pallero oli muuttunut isoksi jössikäksi. Kuura jaksoi hienosti odotella emäntää parin tunnin ajan ja sai monilta mukavilta kiikarin ulkoiluttajilta rapsutuksia. 

Tuo kuvassa näkyvä hökötys on sitruunapanta, joka on toiminut haukunestona Kuuralla vaihtelevalla menestyksellä. Kuurahan on aika haukkuherkkä ja pannasta on ollut suuri apu sisällä, kun ollaan tekemässä lähtöä lenkille. Nykyään pantaa ei tarvitse aina edes laittaa päälle, koska Kuura oppi nopeasti ettei lähtöhaukku ole suotavaa. Ulkona laite toimii jotenkuten, mutta jos eteen sattuu esim. rusakko tai pupu ei mikään maailman panta estä tätä neitiä ynisemästä ja haukkumasta. :)