Taidan olla rakastunut. Tai ainakin syvästi ihastunut villojen sekasikiöön, eli aaparuostevillaan. Tuo ihanan hempeän oranssinen karvapallero saa minut aina hymyilemään. Aaparuostevilla on ruostevillan ja töppövillan risteymä, hybridi, äpärä. Se on hämärästä taustastaan huolimatta kertakaikkisen hurmaava.
Lumikengät jalassa ja valmiina rämpimään. Olen puolentoista viikon aikana kerran uponnut suohon. Toinen lumikengistä meni yksinkertaisesti turvekerroksen läpi ja imaisi saappaan mukanaan. Ranskalaiset riensivät apuun ja auttoivat minut ylös. Minä upposin vain polviin asti, mutta yksi harjoittelijoista vajosi nivusiin asti. En tiedä miten hän olisi päässyt sieltä ylös ilman apua. Suolla voi oikeasti olla vaarallista ja koskaan ei pitäisi lähteä yksin rämpimään upottavaan maastoon. Ei, vaikka kuinka tekisi mieli mennä ihastelemaan upeata aaparuostevillamerta rimmen keskelle. x)
Talvi aina sydämessä mukana, kun lumikengillä tallustaa.. :D
VastaaPoistaJo vain :)
Poistahihihi puhpalleroita!
VastaaPoista:DD
PoistaEihän näitä voi vastustaa :)
VastaaPoistaMeillä ollut aina tupasvilloja lasipurkissa jo vuosia!
Tänne piti kirjautua jo viikkoja sitten mutta unohdin blogisi nimen. Tykkään valtavan paljon tavastasi kuvata joten hyvä kun löysin tänne!
Loistava idea kerata tupasvilloja lasipurkkiin! Minäpä laitan tuumasta toimeen ja lähden suolle kerämään aaparuostevillapalleroita. Kiitos ideasta!
PoistaOnpa muuten jännä kasvi ja uusi tuttavuus lajina myöskin! :)
VastaaPoistaMuistan, kun ensimmäisen kerran näin ruostevillan kasvioppaassa ja ihmettelin, että kasvaako tuollaistakin Suomessa. Sitten kun myöhemmin löysin sitä Lapista olin ihan fiiliksissä. :D Töppövillakin on erittäin karismaattinen laji.
PoistaOoh, näyttää niin ihanalta! :) Lumikenkäkävely suolla on varmasti kivaa, varsinkin jos pääsee tekemään sitä ilman rinkkaa. Meidän Muotkan reissulla pääsin kasvikuvauksen makuun niin suolla kuin tunturissa, ruostevillaa ei siellä näkynyt.
VastaaPoista