Rrrrronda

Ensimmäinen aamu Rondassa valkeni kirkkaana. Niin tosin valkenivat kaikki aamut.

T-paitakeli alkoi siinä kymmenen maissa aamulla ja jatkui aina auringonlaskuun asti.

Espanjalaisen arkkitehtuurin kulmakiviä ovat koristeelliset kalterit, valkoinen julkisivu ja kivi. 

Puente Nuevo -silta on Rondan päänähtävyys. Pudotus sillalta oli aivan älytön, valitettavasti sitä ei oikein hahmota kuvista. Legendan mukaan sillalta heitettiin alas vankeja sisällissodan aikaan. Glup. Siltaa rakennettiin n. neljänkymmenen vuoden ajan 1700-luvulla. Ennen sitä siihen oltiin rakentamassa heppoisempaa versiota, joka kuitenkin romahti vieden mukaan 50 ihmisen hengen. Tupla glup.

Sillan alapuolella asusteli muun muassa kalliokyyhkyjä, alppivariksia ja sinirastaita (kuvassa).

Puente Viejo -silta oli hieman pienempi ja rakennettu jo 1600-luvun alussa.

Ulkona syöminen oli välillä ongelmallista Espanjassa. Olemme koko perhe kasvissyöjiä (muna ja maito ok), eikä ravintoloista (turistialueiden ulkopuolelta) oikein tahtonut löytyä kasvisvaihtoehtoja. Lähes kaikki tapaksetkin oli aina kyllästetty lihalla! Lyyrallekaan ei löytynyt kaupasta kasvissoseita, vaan jouduin tekemään ne itse. Tässä tyytyväinen sormiruokailija nauttii mikromunakasta.

Mielenkiintoista nähdä rantautuuko kasvissyönti joskus Espanjaan.

Kävimme myös paikallisessa "Luonnontieteellisessä museossa", joka mainosti itseään nimellä Wildlife Exhibition. Trophy Exhibition olisi ehkä ollut osuvampi nimitys... noh, tulipahan nähtyä.

En yleensä kaipaa kauheasti takaisin lomakohteisiin kotiutumisen jälkeen, mutta Rondaan voisin hyvin palata uudestaan. Ronda (tai niin kuin espanjalaiset sen lausuvat: Rrrrrronda) oli täydellinen paketti: sopivan pieni, söpö, pittoreski, historiallinen ja lämminhenkinen.