Lähdimme kolmeksi päiväksi pakoon kiirettä ja ihmisiä. Söimme paljon herkku-smoothieita ja teimme pitkiä kävelylenkkejä UPEASSA säässä! Sunnuntaina tosin oli sateista ja harmaata, mutta jotenkin sekin oli kaunista.
Ensimmäisenä aamuna varpuspöllö herätti minut. Se kiljui täyttä kurkkua epävireistä skaala-laulua viereisessä kuusessa. Lähdimme ulos viheltämään sille ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi toinen mokoma nahistelemaan ensimmäisen kanssa. Hieman myöhemmin kuulin kauempaa kolmannen yksilön. Ei hassumpi aamu! Metsässä tuli myös vastaan tirskahtelevia lumipallopäitä eli pyrstötiaisia.
Mökillä on myös se hyvä puoli, että voi huoletta käyttää reikäisiä pieruverkkareita ja käyskennellä peikkotakkutukkana. Ehkä parasta oli lukea uusintaa Lantliviä teekuppi kädessä kuistilla, unelmoida yhdessä tulevaisuuden asuntoa (heh, heti kun voitetaan lotossa voidaan oikeasti harkita sellaista) ja antaa katseen välillä lipua peilityynelle järvelle.
Irtiotto on joskus paikallaan tai sanotaanko säännöllisin väliajoin. Pyrstötiaiset ovat todella sööttejä. Harmi kun niitä meidän kulmilla on niin harvoin näkyvillä. Hyvä jos kerran vuodessa. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaNiitä näkee enemmän syksyisin, kun ne liikkuvat parvissa. Maailman söötimpiä!
Poista