Kauan sitten kysyin ystävältäni "Jos minä olisin puu, niin mikä puu?" Hetken mietittyään ystäväni vastasi "Olisit mänty. Sellainen pitkä ja kilpikaarnainen. Mänty, jonka juuret ulottuvat syvälle maahan ja joka pysyy tukevasti paikoillaan. Sitä mäntyä eivät tuulet helposti kaada." Minusta se oli kauniisti sanottu.
Kuvassa näkyvä koru on suosikkikoruni. Se on Helena Ruskosammalen käsintehty puukoru. Niin minun näköiseni.
Olen ollut ihmeellisen energinen viimeiset kaksi päivää. Kevät on saanut minut hymyilemään niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kävin eilen lenkillä tähtitaivaan alla ja nautiskelin tänään kauniista ulkoilmasta. Haahuilin lintu- ja kuvausretkellä Soukan Kasavuorella ja omassa puutarhassani. Tiaiset ja viherpeipot laulavat kuin viimeistä päivää ja näin ensimmäisen muuttolinnun, uuttukyyhkyn! Näin minä räkättirastaankin, mutta se on hyvin voinut talvehtia täällä Suomessa, joten sitä ei lasketa. :)
Ilmoittaudun myös Mikael Rantalaisen vetämälle maisemavalokuvauskurssille, joka alkaa parin viikon päästä. Olen aina pitänyt valokuvaamisesta, mutta järjestelmäkameraa olen käyttänyt vasta tämän talven. Toivottavasti kurssilta saa hyviä teknisiä vinkkejä ja paljon inspiraatiota. Minulla on perustekniikka kyllä hallussa, mutta olen innokas syventämään osaamistani. Kurssille oli vielä äsken 6 paikkaa vapaana, joten jos jotakuta kiinnostaa, niin kipinkapin ilmoittautumaan! Kurssi järjestetään Helsingissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti