Metsälintu

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Täysin hurahtanut


Minä olen helposti innostuvaa sorttia. Aina pitää olla jokin projekti (tai useampi) käynnissä. Keväällä oli hääprojekti ja nyt on käynnissä projekti oman kodin löytäminen. Olemme kesän mittaan käyneet katsomassa asuntoja Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä, Siuntiossa ja Inkoossa. Näistä osa on sykähdyttänyt ja osasta olen jo heti pihaan astuessani tiennyt, että tänne en ainakaan muuta. Ihastuimme yhteen taloon Inkoossa, mutta pitkän pähkäilyn jälkeen totesimme, että se on liian kaukana Helsingistä/työpaikoista. 

Mutta nyt olen täysin rakastunut, hurahtanut ja höpsähtänyt yhteen asuntoon Kirkkonummella. Yritän hillitä innostustani, koska tiedän, että joudun ehkä pettymään myöhemmin, jos kauppoja ei synnykään. Kävimme katsomassa asuntoa pari viikkoa sitten ja olin jo heti kättelyssä täysin myyty. Sen jälkeen en ole oikein osannut ajatella muuta. Huomaan esim. bussissa istuessani tai kahvitauolla ollessani automaattisesti kaivavani puhelimen esiin ja selaavani asunnon myynti-ilmoituksen kuvat läpi ties monettako kertaa. Olen jo mielessäni sisustanut asunnon ja pohtinut, mitä tapetteja laittaisin millekin seinälle. Sitten taas havahdun, että nyt Hanna laitat se kännykän pois ja otat ihan iisisti.

Mutta siis iiiks! Ensi viikolla menemme uudestaan katsomaan asuntoa ja tällä kertaa omistajan kanssa tarkkaan syynäten. En millään malttaisi odottaa.

Joten mitä tekee malttamaton Hanna? No lähtee tietenkin Kuuran kanssa katsastamaan, minkälaisia luontokohteita mahdollisesta tulevasta kotikunnasts löytyy. Ja herranjestas, mikä helmi sieltä löytyikään! Saanen esitellä Korkberget, upeaakin upeampi rotkometsämaisema Humaljärven rannalla:





















Tänne palaan vielä uudestaan vähemmän sumuisena päivänä. Maisema Korkbergetin huipulta oli jo nyt niin huikea, joten voin vain kuvitella, miten kauas sieltä näkee kirkkaana päivänä.

maanantai 25. syyskuuta 2017

Syksyn tuloa ei voi välttää


Yksi varma syksyn merkki on Luomuksen sieninäyttely! Olin tänä vuonna mukana valvomassa tapahtumaa ja kasvihuoneita. Ihmisiä vieraili parin päivän aikana yli 2000! Aikamoista.


Parananjättilumpeen lehdet ovat myös saamassa ruskan väriä.



Kaisaniemen kasvitieteellisen ulkopuutarhan yleisilme on tähän vuodenaikaan keltainen.





Kävimme reilu viikko sitten ihastelemassa Sagan uutta veljeä. Tässä on Simo-söpöliini!


 





Syys-fiilistelyjen ohella olen haaveillut maalle muutosta enemmän kuin koskaan, leiponut omenapiirakkaa, käynyt sumuisilla metsälenkeillä Kuuran kanssa ja laittanut ensimmäiset jouluvalot paikoilleen.

torstai 21. syyskuuta 2017

Syyshäissä saaressa






















 Oli sateinen syyskuun päivä, kun S+T sanoivat toisilleen tahdon Lammassaaren Pohjolan pirtissä. Upea paikka ja upea pari. Kiitos!