Metsälintu

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Perhosia vatsassa



Hiphei! Nyt on lentoliput Israeliin varattu ja kahden kuukauden countdown alkanut. Syys-lokakuussa vietämme kaksi viikkoa Israelissa retkeillen ja kuvaten. Meikäläiselle uusia lintulajeja on luvassa ainakin puolisen sataa, ja toivon myös näkeväni monia jänniä nisäkkäitä, kasveja, matelijoita, öttiäisiä ja tietenkin henkeäsalpaavia aavikkomaisemia. Viime päivät ovat kuluneet googlettamalla "Israel nature", "mammals of Israel" ja "hiking in Israel". Varasimme Eilatista Airbnb:n kautta majoituksen viikoksi, toinen viikko olisi tarkoitus yöpyä beduiinileireillä pohjoisempana. 

Meistä ei kumpikaan malttaisia odottaa kahta kuukautta, joten toivottavasti loppukesä hurahtaisi nopeasti ohi. :D


Toisaalta kesän loppuminen tarkoittaa kesäduunin loppumista, joka taas ei tunnu yhtään mukavalta ajatukselta. Pääsisinpä tekemään näitä luonto-opastus hommia joskus kokopäiväisesti.



Lopuksi näytän vielä kuvan kotilosta, joka halusi hieroa tuttavuutta kanssani eilisiltana. Olin nimittäin syömässä salaattia, kun huomasin sen surffailemassa lautasen reunaa. Seuraavalla kerralla pesen kyllä salaatit tarkkaan ettei suuhun vain päädy narskuvia yllätyksiä!


lauantai 25. heinäkuuta 2015

Metsähän mieleni









Jos liikut Tuusulassa päin, kannattaa pistäytyä Lemmenlaakson luonnonsuojelualueella. Parin tunnin patikoinnin aikana näimme ohdakepellon metsän keskellä, mustapääkerttupoikueen, hitaasti virtaavan joen, paljon lehtosinijuuria, vilaukselta liito-oravan (?!) ja Owenin kokoisen muurahaiskeon. 

torstai 23. heinäkuuta 2015

Kinuskilla


Kellokosken makasiinien tiiliseinät kätkevät sisälleen todellisen helmen. Kinuskilla on lounaspaikka, kahvila, leipomo, ravintola, myymälä...ja paljon muuta. Minä löysin paikan googlettamalla "Tuusula kahvila" ja jo nettisivujen perusteella paikka näytti lupaavalta.


Poikkesimme siis lounasaikaan Kellokosken Ruukin alueella. Paikka oli minulle ennestään tuntematon ja oli vaikea kuvitella, että kulahtaneet tiilirakennukset sisältäisivät mitään mielenkiintoista. Iloinen puheensorina, ruokailuvälineiden kilinä ja kauniit kukkaistutukset johdattivat meidät kuitenkin yhden rakennuksen sisään.


"Waauuu..." taisi olla ensimmäinen reaktioni, kun astuin sisään ja huomasin hauskasti kunnostetut tilat ja huikean kakkuvalikoiman. Tiesin jo silloin, että tulisimme tänne varmasti uudestaan. Tilasimme Heinähattu-kasvispurkeriannoksen puoliksi ja istuimme alas.



Asiakkaita oli koko ajan jonoksi asti ja aavistelin, että saisimme odottaa annostamme aika pitkään. Tapoin aikaa ottamalla Owenista kuvia. Huomaa ovelasti aseteltu "Aladdin-lätsä". :D


Jouduimme odottamaan yli puoli tuntia ja kun vihdoin saimme annoksen olimme molemmat todella nälkäisiä ja hieman harmitti ettemme olleet tilanneet kahta annosta.


Raatimme arvioi Heinähattuannoksen seuraavanlaisesti: Purkeri, joka sisälsi itsetehdyn pihvin, oli herkullinen, samoin salaatti, ja avokado antoi kivan lisäyksen annokseen. Mutta nuo sipsit. Örgh. Minusta ne tekivät annoksesta halvan (maksoimme siitä kuitenkin 15 €!) ja tuli hieman petetty olo. Owen tosin piti niistä kovasti. 

Sitten oli aika hyökätä kakkuvalikoiman kimppuun!


Pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme yllä näkyvään mustaherukka-mokka-kakkuun ja sitruuna-lakritsi-kakkuun. Arvio: 10+/10. Ne olivat niin hyviä, että melkein itkin. Molemmat olivat ihanan freesejä ja makuparit nappivalintoja. Kuusi euroa ei mielestäni ollut liikaa kakkupalalle, tämmöisistä herkuista olen sen valmis maksamaan!


Summa summarum: menkää Tuusulan Kinuskillaan ja syökää vatsanne täyteen herkkuja (etenkin kakkua)! Paikka löytyy osoitteesta Vanha valtatie 190, Tuusula.


Kellokosken Ruukin alue on muutenkin näkemisen arvoinen paikka.





sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

On keskikesä







Tuusula, metsiä, järvi, kakkua, Halosenniemen puutarha, aurinkoa ja sadetta. Niistä oli meidän keskikesän sunnuntai tehty.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Hyvä arki

Arki on tällä hetkellä tasaisen hyvää. Olisi kiva höpistä blogin puolella jostakin mullistavasta tai mehevästä, mutta sellaista ei omalle kohdalle ole sattunut. Ollaan kyllä Owenin kanssa suunniteltu Israelin matkaa lokakuuksi ja haaveiltu irlantilaisen löytökoiran hankkimisesta. Mitään päätöstä ei olla kummankaan suhteen tehty.

Tässä vähän perusarkea meidän elämästämme:


Olin tehdä ukkoetanasta pannukakkua.


Ensimmäinen itsekasvatettu tomaatti. Juhlan paikka!


Kesävarpaat


Perusnäkymä keittiössä



Hanna-opas ja Kettu Repolainen


Luonnontieteellisen keskusmuseon hienoin paikka on ehdottomasti Namibian yö -huone. Tervetuloa fiilistelemään tähtitaivasta!



Pakkoselfie Buboliinuksen kanssa.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Mökki kukoistaa


Vaikka olinkin väsyneempi mökiltä lähtiessä kuin sinne tullessa (kiitos Sinin ja Trivial Pursuitin ;D) antoi reissu jälleen kerran henkisiä voimavaroja. Olen käynyt aika monella mökillä elämäni aikana, mutta rehellisesti sanottuna, on omalta mökiltä avautuva järvimaisema kaikkein upein.


Mökkirinne oli täynnä metsämansikoita ja mustikoita! Kerättiin aamuisin kipot täyteen marjoja ja syötiin jogurtin, hiutaleiden, pähkinöiden ja lehmushunajan kanssa. Omnomnom. Marjoja riitti pakkaseenkin asti, mutta täytyy käydä poimimassa lisää lähiaikoina ennen kuin rastaat ennättävät paikalle.



Mökillä kukkii aina. Tätini on fiksuna ihmisenä istuttanut sinne kasveja, jotka kukkivat eri aikoina tai läpi kesän. 




Erivärisiä ruiskaunokkeja <3


The perfect päivänkakkara


Metsäapilat ovat kauneimmillaan näihin aikoihin.




Kimalaiskuoriainen



Kuparikuoriainen


Sunnuntai-iltana saunottiin ja pelattiin kaksi erää Trivial Pursuitia. Viisi tuntiahan pelaamisessa meni, mutta oli mahtavaa seurata ikkunan takaa pimenevää iltaa takkatulen rätistessä ja suomipopin soidessa.