Metsälintu

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Narsissinen olotila








Viime aikoina olen herännyt kuuden aikoihin lisääntyneen valon määrään. 
Enkä ole tuntenut oloani väsyneeksi.
Olen viettänyt hitaita aamuja ihaillen parvekkeen narsisseja.
Ja lukenut monta Lantliv-sisustuslehteä ja unelmoinut punaisesta hirsitalosta ja omenapuista.
Havaitsimme parvekkeelta kurjen ja rusakon.
Owen on tänään vuoden vanhempi ja juhlimme sitä porkkanakakulla ja mignon-munalla.
Huomenna on tiedossa kulttuuripäivä ihanan ystävän kanssa. 

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Kasvun paikka


Olin ennen Ruotsinmatkaa kylvänyt timjamin, tillin, rosmariinin, basilikan, tomaatin ja kesäkurpitsan siemeniä. Kun tulimme takaisin, oli meitä vastassa pieni armeija vihreitä versoja. Sain pienen hepulikohtauksen ja suoritin voitonriemuisen intiaanitanssin olohuoneen keskellä. Ne kasvavat! Jess! En sittenkään ole ihan täysi tumpelo kasvien kanssa! Minun kylvökokemukseni ennen tätä ovat olleet luokkaa rairuohon kasvatusta mamman avustuksella pääsiäisenä 15 vuotta sitten. Viime talvena onnistuin myös hukuttamaan soilikkini liikakastelulla, joten en uskaltanut odottaa suuria kasvatusyrityksestäni.

Mutta toisin kävi! Ainoa moka tuli siinä, että kylvin kesäkurpitsat liian aikaisin. Pussin kyljessä luki "kylvö maalis-toukokuussa" ja kun maaliskuussa oltiin niin ajattelin kylvää ne samaan aikaan muiden kanssa. Noh, siemenet ovat saksalaisia ja ilmeisesti siellä kylvö maaliskuussa on ok, mutta Suomessa vasta toukokuun toisella viikolla (?). Hups. Jos blogia lukee viherpeukalo, niin otan mielelläni vastaan vinkkejä oikeista kylvöajoista!


Tilli


Timjami


Kesäkurpitsa ja vahingossa väärään purkkiin eksyneet tillit.


Kaksi päivää myöhemmin kesäkurpitsat olivat kasvaneet hurjasti.


Parvekkeen ensimmäinen narsissi kukkii. Nyt lähes kaikki ovat kukassa, ja parveke on kuin keltaisena lainehtiva meri. <3


Tämä se vasta on superkukkija! Ostin Pirkka-krysanteemin alle kahdella eurolla lähes kaksi viikkoa sitten ja vieläkin se kukkii. Hankin heti toisen mokoman jos tulevat uudestaan myyntiin.


Rosmariinien kasvatus vaikutti kaikkein kinkkisemmältä. Pussissa luki, että multaan kylvetyt siemenet tulisi laittaa jääkaappiin muutamaksi viikoksi (!). Pöh, ei meidään jääkaappiin mitään mahdu, joten googlasin vinkkejä rosmariinin idättämiseen. Jostakin luin, että siemeniä kannattaa idättää vuorokauden ennen kylvöä. Kokeilen tätä niksiä ja reiluun viikkoon ei ruukuissa tapahtunut mitään. Sitten toissa päivänä huomasin kalpean, 2 mm mittaisen juuren, ja tänään oli kaksi miniversoa putkahtanut esiin mullasta. Voitto!

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Chupa Itämerellä


Tiibetiläinen chupa-mekkoni on matkannut pitkän matkan Aasiasta Suomen saaristoon.








Tässä vielä Ruotsinlaivan viimeiset kuvat, nyt lupaan olla laittamatta tänne laivakuvia vähään aikaan. ;) Mutta tuo aurinko, ahh! Miten meitä onkaan hellitty kohta kaksi viikkoa auringonpaisteella ja lämpimillä keleillä.

Olen ollut täysin hullaantunut kasveista. Ikkunalaudat ovat täynnä yrttejä ja pieniä tomaatin taimia, pöydillä on kukkia ja ostin parvekkeelle 12 ruukkua narsisseja! Huomenna (säiden salliessa) menemme penkomaan viljelypalstaa vaarin pihalle. Ehkä vajaan puolen vuoden päästä saamme nauttia oman maan perunoista, kurkuista ja kesäkurpitsoista.


torstai 19. maaliskuuta 2015

Hiipivä merisumu

Tämä oli varsin mielenkiintoinen aamu. Kuvat on otettu Tukholman edustalta puolen tunnin aikana ja niissä voi nähdä kuinka meri hiipii asteittain peittäen lopulta kaiken alleen. 



Alussa oli aurinko, saaristo ja merimetsokoloniat.


Koivut olivat huurteen peitossa yöpakkasen jäljiltä.


Sitten alkoi horisontissa siintää sumu.


Viisi minuuttia myöhemmin oli aurinko hävinnyt ja vain lähimmät saaret erottuivat.






Sitten enää merimerkit.


Lopussa oli vene, sumu ja himmeä aurinko.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Revontulivaroitus

Hyppäsin illalla bussiin Töölössä. Meillä oli juuri ollut mukava kokous nuorten linturyhmän kanssa ja olin matkalla kotiin. Avaan kännykän ja huomaan whatsupin täyttyneen revontuli-ilmoituksista. Avaan facebookin ja sekin on täynnä revontulivaroituksia ja toinen toistaan upeampia kuvia. Kääääk! Miksei kukaan kertonut tästä aikaisemmin?! Soitin äkkiä Owenille ja ilmoitin, että lähdetään saman tien Kirkkonumelle kunhan pääsen kotiin. Owen oli juuri ollut soittamaisillaan minulle samasta asiasta. :D Koko matkan kotiin yritin bussin ikkunasta tihrustaa ulos, mutta valosaastetta oli liikaa enkä nähnyt kuin kirkkaana loistaneen Jupiterin.

Mutta johan alkoi näkyä, kun ylitimme kuntarajan Kirkkonummelle. Ajoimme Saltfjärdenin lintutornin parkkikselle ja jäimme sinne pariksi tunniksi ihailemaan taivasta. 


Aluksi näkyi heikkoa utua, joka kuitenkin voimistui. 




Yhtäkkiä alkoi kuvassa näkyvästä metsiköstä kuulua monotonista huuu....huuu....huuu... sarvipöllö! Kohta toinen yhtyi lauluun pellon toisella puolella. Aivan huikeata!




Välillä näkyi heikkoa punaista sävyä.



Joskus (kröhöm, useimmiten) tarkennus oli pielessä tai kamera pääsi heilahtamaan.


Zeniitti-reposet olivat hienoimpia!




En ole koskaan nähnyt näin komeita revontulia etelässä. 

Palasimme kotiin joskus yhden maissa, vaikka minä olisin halunnut jäädä pitemmäksi aikaa, mutta Owen rupesi torkkumaan jo puolen yön aikoihin. Ensi yönäkin kannattaa vilkuilla taivaalle ja samalla pitää korvat höröllä - koskaan ei tiedä mitä pöllöjä metsikössä huhuilee!