Metsälintu

perjantai 30. toukokuuta 2014

Bongarit aarniometsässä

Helatorstaiaamuna oli ihanaa nukkua pitkään ja lipittää teetä ja kahvia kaikessa rauhassa kahteentoista asti. Tihkusade ja +7 asteen lämpötila eivät innostaneet lähtemään ulos, joten ajattelin, että tästä tulee varmaan pyjamapäivä. Toisin kävi. Huomasimme, että edellisenä päivänä Haltialasta löytyneet neljä keräkurmitsaa olivat vielä paikalla, joten eikun kuravaatteet päälle ja baanalle.



Tämmöisiä karismaattisia piipertäjiä löysimme pellolta (Owenille kiitos videosta). Keräkurmitsat olivat lisääntyneet yön aikana, koska meidän laskujen mukaan niitä oli pellolla viisi eikä neljä. Pellolta löytyi myös peltonärhi. ;)



Tunnin seisoskelu hyytävässä tihkusateessa tappoi sormeni ja "jouduimme" pakenemaan läheiseen maatilaravintolaan teelle lämmittelemään. Ravintola Wanha Pehtori oli todella sympaattinen ja lämminhenkinen paikka, jossa annokset (ja munkit!) näyttivät hyviltä ja hinnat olivat kohdallaan. Suosittelen!


Sade taukosi sopivasti, kun oli aika sukeltaa Haltialan metsään.




 Voi sitä vehreyden määrää! Kostea maa ja ilma saivat lehdet kiiltämään. Mullan, neulasten ja kukkivien syreenien tuoksu oli huumaava. 


Aarniometsässä lauloi idänuunilintu ja pikkusieppo. Ei siis hullumpi paikka. Jos alueeseen haluaa tutustua tarkemmin, suosittelen käymään siellä näihin aikoihin. Kesän alussa linnut ovat vielä aktiivisesti äänessä ja kasveissa on upea vaaleanvihreä sävy. Hyttysetkään eivät vielä olleet riesana.






torstai 29. toukokuuta 2014

Kesän avaus



Teimme päiväretken mökille (tai "kesähuvilalle" niinkuin mamma sanoo) julistamaan kesäkauden avausta. Paikka oli paratiisimainen voikukkapeltoineen ja kukkivine omenapuineen. Olisi tehnyt mieli jäädä pitemmäksikin aikaa, mutta nyt oli tyydyttävä yhteen päivään. Edellisen päivän (ja pitkälle yöhön venyneet) tuparit väsyttivät kumpaakin, mutta onneksi kolmen tunnin automatkalla ehti ottaa torkut. 





Naakka oli talven aikana päässyt sisälle savupiipun kautta ja paniikissa kakkinut kaikki ikkunat, sängyt ja tuolit. Naakalle ei käynyt hyvin. Se ei päässyt ulos ja oli valinnut verhotangon viimeiseksi lepopaikakseen. Sieltä me sen löysimme ja ihailimme sitä hetken aikaa. Naakan retki päättyi villiintyneen puutarhamme pimeään pusikkoon.



Mökillä riittää aina niittotöitä. Niittäminen on muuten erittäin koukuttavaa hommaa. Ja se kasvattaa myös habaa! :D


Omenapuut olivat uskomattoman valkoisina. Toivottavasti pölytys onnistuu ja saadaan komea omenasato (= paljon omenamehua ja -siideriä). Puutarhassa oli hirveä lintukuhina. Havaitsimme mm. viitasirkkalinnun, luhtakerttusen, viitakerttusen, punavarpusen, pensaskertun ja mehiläishaukan. Kaikin puolin ihmeellinen puutarha.




Teimme pienen koukkauksen Sarkkilanjärvelle tarkastamaan linnustoa. Olin aamulla muistanut ottaa mukaan molempien kiikarit ja kaukoputken, mutta jalustan olin lahjakkaasti jättänyt olohuoneen lattialle... Onneksi pärjäsimme pelkillä kiikareilla.




Otimme puolen tunnin tirsat tornin lattialla. Minä koiranuni-torkut, Owen kunnon kuorsaustorkut.



Tuomenkehrääjäkoita oli runsaasti liikkeellä. Toukat olivat veikeita. Aina kun niitä yritti lähestyä, vetäytyivät ne salamannopeasti sisälle verkkoihinsa.



Seuraavan kerran pääsen mökille vasta elokuun loppupuolella tai syyskuun alussa. Harmittaa, koska heinä-elokuun vaihteessa on puutarha täynnä meheviä, punaisia vattuja. Ensi vuonna sitten...

maanantai 26. toukokuuta 2014

Hippi festareilla

Maailma kylässä -festareilla oli hulvaton meno päällä niin kuin aina. Ihana sää houkutteli massoittain kansaa piknikille ja kiertelemään kojukylää. Oli ihanaa nähdä niin paljon värejä, erilaisia kulttuureja ja hymyileviä ihmisiä. Tapahtuma on mielestäni yksi Helsingin parhaista: mielenkiintoisia artisteja, uskomaton määrä etnisiä ruokakojuja ja ennen kaikkea aurinkoinen tunnelma. Täällä rasismi on tuntematon käsite. :)





Istuimme vaahteran alla syömässä jäätelöä ja falafel-wrappia. Festariasuksi olin valikoinut hippimekon ja värikkäät korut. 



Festareilta suuntasimme kotiin valmistautumaan illan tupareita varten. Tuparit onnistuivat loistavasti! Päätimme viimeisten vieraiden kanssa lähteä jatkoille yölaulajaretkelle puolenyön jälkeen. Upeat ukkosmyräkät valaisivat taivaan salamoinnillaan ja violeteilla pilvillään. Retkellä havaitsimme muun muassa viitakerttusen ja läjäpäin satakieliä. Nukkumaan ehdin vasta klo 03.00 ja herätys oli samana aamuna klo 07.30. Onneksi ei ollut krapulaa, mutta Owenin vointi ei ollut yhtä ruusuinen... x) 

perjantai 23. toukokuuta 2014

Mitä meille kuuluu?

Oikein hyvää! Uudessa asunnossa olemme asuneet kuukauden päivät ja täällä alkaa näyttää oikein hyvältä. Olohuone ja keittiö ovat lähes kokonaan sisustetut, mutta makuuhuone on vielä karun näköinen. Lähiaikoina on luvassa pieni sisustuspostaus...


Olemme käyneet aika paljon linturetkillä, vaikka ulkona olisi mukavaa olla enemmänkin. Olen kuitenkin ollut kokopäivätöissä kaksi viikkoa eikä vapaa-aikaa jää paljon töiden jälkeen. Olen myös ollut melko väsynyt kotiin päästyäni. Aikaa ja voimia ei tunnu riittävän kaikkeen. Tällä akalla on aina liian monta rautaa tulessa... ;)


Onneksi töissä on kuitenkin kivaa! On upeata opastaa luonnosta innostuneita lapsia, jutella heidän kanssaan ja saada heidät ihan ihmetyksen valtaan esimerkiksi kertomalla, että jääkarhun ihonväri on musta. Tai että tutkijat ovat löytäneet kelta-anakondan, joka oli hotkaissut kokonaisen jaguaarin. Tai että maailman suurin dinosaurus oli 40 kertaa painavampi kuin afrikannorsu.

Tässä muutama kaveri, johon törmään päivittäin työpaikalla:


Herra Bubi tuijottaa minua aina tuimasti. Bubia saa rapsuttaa, silittää ja tökkiä. Herra Bubi kuoli vuonna 2006, mutta on jatkanut elämäänsä täytettynä museossa. Se herättää aina suurta ihailua ja ihmetystä, niin minussa kuin lapsissakin.


Saanen esitellä maailman koomisimmat veljekset. Ilman etikettiä en olisi tunnistanut niitä ilveksiksi. Nämä kaverukset ovat saaneet sietää paljon naurunremahduksia ja pilkkaa höpsön ulkonäkönsä takia. Ne ovat 1800-luvun eläintentäyttäjien taidonnäytteitä! Veljekset kuin ilvekset <3


Kävimme pari päivää sitten työpäivän päätteeksi Fafaksessa herkuttelemassa. Mezelautanen kera bataattiranskisten. Ennen-jälkeen-kuvat puhuvat puolestaan, ruoka oli nannaa!!! 



Olemme käyneet kukkakaupoissa, rautakaupoissa, ruokakaupoissa, ikeassa, kierrätyskeskuksissa, kirppareilla ja joka toinen sekunti tarkistaneet tori.fi:n tarjonnan. Aika paljon tavaroistamme on kierrätettyä, mutta olemme myös joutuneet ostamaan uutta. Se vähän harmittaa, mutta esimerkiksi mattoja on ERITTÄIN vaikeata ostaa käytettynä. Maton pitää olla kivan näköinen, siistissä kunnossa, oikean kokoinen ja sopivan hintainen = liian monta yhtälöä. Eteiseen löysimme käsinkudotun maton Viron Haapsalusta, olohuoneen maton taas ikeasta. Keittiön matto löytyi sentään kirpparilta. :)



Kaiken kaikkiaan olen tällä hetkellä erittäin onnellinen. Kiireinen, mutta onnellinen. Jännittää aika paljon ensi viikon sunnuntai. Lähden silloin Lappiin 2,5 kuukaudeksi tekemään suotutkimusta ja joudun jättämään hetkeksi ihanan poikaystävän ja ihanan kodin. :/ Tiedän, että olen täysin musertunut pari ensimmäistä viikkoa, mutta sitten varmasti helpottaa. Ja tuleehan Owen käymään Lapissa. Ja kyllähän minä sieltä palaan. Ja Lappiseikkailustani tulee varmasti jännittävä ja avartava kokemus. 

Nyt unohdan tulevan kesän hetkeksi ja keskityn tulevaan viikonloppuun. Huomenna käydään Maailma kylässä -festareilla hippeilemässä ja illalla pidetään tuparit. Sunnuntaina on luvassa päiväretki mökille, kun en siellä kerkiä kesällä käydä.

Nauttikaa auringosta ja syökää paljon jätskiä!

tiistai 20. toukokuuta 2014

Kesätunnelmissa




Vietimme sunnuntaina Helsinki-päivää. Kävimme Laajasalossa sukulaispojan synttäreillä, kiertelimme keskustassa ja päädyimme illalla Savoy-teatteriin katsomaan stand up-komiikkaa. Ja aurinko paistoi ja tervapääskyt kirskuivat. Ah!


Synttäreillä tarjoiltiin omassa pizzauunissa lämmitettyä ja itsetehtyä pizzaa. Naaaammmm!!!!


Lily


Jälkkäriksi sitruunakakkua.



Espalla oli kauniita kukkataideteoksia.





Pitihän sitä terassille päästä, kun oli niin upea keli. Oltiin tosin vähän nössöjä, kun Owen otti cokista ja minä vettä... x) 

Toivottavasti kelit jatkuvat yhtä upeina!