Niitä näitä

Vapaapäivä on ollut ahdistava. Vein auton katsastukseen ja siinä oli joku vempain löysä ja vaatii kuulemma pientä huoltoa. Minun piti ostaa uudet sulat lasinpyyhkimiin, mutta en osannut irrottaa vanhoja (blondi). Autot on masentavia.

Kävin lohdutukseksi pienellä kävelyllä Suomenojalla. Pähkinänakkeli ja peukaloinen ilahduttivat, kukat kukkivat kuin kesällä konsanaan. Kotona kukkivat kohta hyasintit, jess!

Leuto sää on toisaalta ollut masentava (koska lumi!), toisaalta juuri sopiva työmatkapyöräilyyn. Koin muuten masokistisimman pyöräilykokemukseni tiistaiaamuna. Klo 7.30 oli vielä pilkkopimeää, vettä tuli vaakatasossa ja kylmä tuuli puhalsi edestä päin, luonnonllisesti. Välillä vesi muuttui jäätäväksi tihkuksi, joka neulojen lailla pisteli poskiin. Muutama muukin hullu oli uskaltautunut pyöräilemään. Tuli vaihdettua hullunkurisia virnistyksiä puolin ja toisin.

Päivät ovat kuluneet töissä ja illat kokouksissa tai iltatöissä. Museosta on tullut melkein kakkoskoti. Tänäkin aamuna olisin halunnut mennä töihin enkä viettää vapaapäivää autoromun kanssa. :D Huomenna on uuden Muutosta ilmassa -näyttelyn avajaiset, joten seuraava viikko tulee olemaan yhtä hulinaa. Tulkaahan katsomaan mammutteja ja kuuntelemaan kurkkulauluörinää muinaiseen asumukseen!