Sunnuntai oli täynnä energiaa, valoa ja hyvää fiilistä. Olen ollut viikonlopun mittaisella luontokerhonohjaaja -kurssilla ja nyt en osaa muuta ajatellakaan, kuin luonto- ja lintukerhon perustamista. Tämä on niin tyypillistä minulle: innostun uusista asioista helposti enkä silloin jaksaisi keskittyä mihinkään muuhun. Nyt otan kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja hoidan velvollisuudet (lue gradu) pois alta syksyllä ja keskityn sitten keväällä kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen. Täytyy kuitenkin olla yhteydessä kouluihin, Tringaan ja Luonto-Liittoon ja säätää kaikki byrokratia ennen joulua.
Pyöräilin kurssilta takaisin kotiin ja suorastaan tanssin rappuset ylös leveä virne naamalla. Owen ihmetteli, että mikä tuota akkaa vaivaa. Akan innostus johtui lähestyvästä mökkireissusta, jota olin odottanut koko viikon! Pakkasimme kimpsut ja kampsut, hyppäsimme Romuun ja huristelimme mökille mielettömissä ruskamaisemissa. Taustalla soi Disney ja Värttinä. Minua hymyilytti edelleen.
Perillä meitä kohtasi tyyni järvi oranssina hohtavine saarineen. Kolme kuikkaa uiskenteli lähellä rantaa. Hämärän laskeuduttua alkoi varpuspöllö viheltää pihakuusen latvassa! <3 Ja oi, mikä tähtitaivas avautui saunan terassilta. En kestä, miten kaunis syksyinen luonto on. :D
Tilaan heti luontokerhon meidän kouluun kunhan sen perustat! :D
VastaaPoistaHmm, laitan mietintämyssyyn. Haluaisin mieluusti, että kerho on suomenkielinen ja koulu löytyisi Tapiolasta tai lähettyviltä...
Poista