Metsälintu

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Farangissa

Eilen tein perheeni kanssa makumatkan Kaakkois-Aasiaan. Farang on Tomi Björckin (se lihaksikas ja tatuoitu julkkiskokki) ja Matti Wikbergin vuonna 2009 perustama huippusuosittu ravintola. Pöytä kannattaa varata jo viikkoja etukäteen, etenkin jos suunnittelee ravintolareissua perjantaiksi tai lauantaiksi.

Ravintolan tilat olivat hämyisän viihtyisät, mutta eivät liian "fiinit". Hämäryyden ainoa huono puoli oli se, että kuvien ottaminen oli täyttä tuskaa. Jotakin onnistuin kuitenkin räpsimään pokkarilla. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja rentoa, enkä löytänyt siitä mitään moitittavaa.


Olin jo etukäteen netistä valinnut vegaanisen vege-maistelumenuun. Paikan päällä selvisi kuitenkin, että valintani rajoitti muiden pöytäseuralaisten mahdollisuuksia. Maistelumenuita tarjoillaan vain koko pöytäseurueelle, joten muut eivät voineet valita annoksia a la carte-listalta. He "joutuivat" sitten ottamaan Farangin suosituimman setin, eli Farang-maistelumenun.

Ensimmäinen annost oli pieni nökkö lehden päällä, joka syötiin yhtenä suupalana. Maut suorastaan räjähtivät suussa! Uskomaton sekoitus makeaa, suolaista, hapanta ja eksootiikkaa. Huomaan kuolaavani muistellessani tätä annosta.


Melkein kaikkien annosten kanssa tarjoiltiin jasmiiniriisiä, joka sopikin erittäin hyvin yhteen seuraavan annoksen kanssa. Tässä vietnamilaisessa ruoassa oli käytetty 10 vuotta vanhaa mustariisietikkaa. Namnamnamnamn. Mistä sellaista saa ostettua?!


Sitten tarjoiltiin annos, joka oli loistavan makuinen mutta minulle aivan liian tulinen. En saanut syötyä annosta loppuun, kun suu oli niin liekeissä. Taisin juoda puoli litraa vettä viiden minuutin aikana. Eli Farangille terveisiä, että vähentäkää tämän annoksen tulisuutta. Kiitos.



Mmmm. Sitten tuli annos, jossa sieniä ja härkäpapuja lillui ihanassa suolaisenmakeassa kastikkeessa. En ole sienten ystävä, mutta nämä olivat herkullisia!


Roti-leipä ei varsinaisesti kuulunut minun maistelumenuseen, mutta sain vähän maistaa muiden annoksesta. Paahdetut leivät dipattuna kookoskermaan ja currysoosiin = taivaallista.


Tämä oli ehkä suosikkiannokseni: friteerattua silken tofua ja rehuja ihanassa liemessä. Tuo liemi toi mieleen taannoisen Hong Kongin matkan. Liemessä oli ihana paahdettu aromi. Taas valuu kuola.


Tässä vaiheessa olimme kaikki aika ähkyinä. Vielä kaksi annosta jäljellä, kyllä tämä tästä. :) Viimeinen pääruoka-annos oli kermainen intialaishenkinen kastike, joka oli mielettömän hyvää riisin kanssa. Ja nuo paahdetut kesäkurpitsat siinä päällä! NJAM!


Jälkkäri oli täydellinen. Kevyt, raikas ja viileä. Hedelmien makeus sopi todella hyvin yhteen mangosorbetin kirpeyteen, jota kookoskerma sopivasti taittoi. Tämän annoksen helmi oli kuitenkin nuo läpikuultavat litsin palaset, joita oli marinoitu jossakin hyvässä liemessä. Niillä oli ihan mieletön koostumus, pehmeä ja sitkeä samaan aikaan.


Tässä vielä lopuksi yhteenveto Farangin plussista ja miinuksista

+ uskomattomat maut ja makuyhdistelmät
+ rutkasti uusia makuelämyksiä
+ tuoreet ja laadukkaat ainekset
+ palvelu erinomaista
+ annoksen tuotiin erittäin ripeästi eikä tarvinnut odottaa ollenkaan

- yksi annos aivan liian tulinen
- loppuvaiheessa tuntui, että maut vähän toistavat itseään
- annoksia ei voi valita mielensä mukaan
(- hinta )

Niin mitä koko lysti sitten maksoi? No paljon. Mutta kyllä minusta näin mahtava ruoka saakin vähän maksaa. Vegemenu oli 59 € ja neljän hengen maistelumenut + 4 olutta lähentelivät kolmeasataa. 

Pappa betalar. ;)


perjantai 11. huhtikuuta 2014

Puutarhaa ja bussirunoutta

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha kylpi eilen auringonvalossa. Kasveja putkahtaa esiin joka päivä. Västäräkkejäkin ruokaili nurmikolla yhden piknikseurueen kanssa. Minä söin eväitä puutarhan penkillä ja tarkkailin laulavaa peippoa, joka rinta pörhöllään pisti parastaan. Sitten olikin aika mennä sisäpuutarhaan opastamaan insinööriryhmää. :)









Istuin ruuhkabussissa kotiinpaluumatkalla, kun kanssamatkustaja tökkäsi eteeni lapun, johon oli raapustettu runo. Kävi ilmi, että joku ihana henkilö oli kirjoittanut runon ja jättänyt sen bussin ikkunaan, josta myöhempi matkustaja löysi sen. Runo lähti kiertämään bussimatkustajien kasken ja sai ihmiset hymyilemään. Kiitos tuntematon runoilija!


Tänään olen menossa sellaiseen paikkaan, mistä olen unelmoinut jo kauan: ravintola Farangiin. En ole koskaan käynyt oikeasti hienossa ravintolassa syömässä, mikä on aika ihmeellistä ottaen huomioon, että ruoka on suuri intohimoni. Vanhempani lupasivat viedä minut hienoon ravintolaan, kun valmistun kandidaatiksi. Kuukausi sitten meikäläisestä sitten tuli luonnontieteiden kandidaatti ja nyt pääsen juhlistamaan sitä huippuravintolassa! 

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Syntinen suklaataatelikakku

Heipsanrallaa,

Jos mielesi tekee jotakin mehevää, makeaa ja sanoinkuvaamattoman hyvää, niin tee tätä suklaataatelikakkua. Tämä on parasta taatelikakkua, mitä olen syönyt. Monet muutkin ovat ylistäneet ohjetta maasta taivaaseen. Ohjeen löysin täältä, mutta tein siihen (tapani mukaisesti) pieniä muutoksia.

Taatelikakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä ja sen voi myös pakastaa.


SUKLAATAATELIKAKKU (1 leipävuoallinen)

250 g kivettömiä taateleita
3 dl omena-päärynämehua (mikä tahansa mehu käy)
1 dl kookossokeria
1 dl fariinisoekria
200g voita
2 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
100 g pandan tummaa suklaata rouhittuna

1. Voitele ja jauhota leipävuoka. Napsauta uuni päälle 175 asteeseen.

2. Pilko taatelit pieniksi ja sekoita mehun ja kookos- ja fariinisokerin kanssa kattilassa. Keitä seosta miedolla lämmöllä 10 min. ja anna jäähtyä. Voit halutessasi soseuttaa taatelit.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa munat taateliseokseen, lisää sitten kuivat aineet ja lopuksi rouhittu suklaa.

4. Paista uunin keskitasolla 50 min. Anna jäähtyä ja laita kakku jääkaappiin muhimaan seuraavaksi päiväksi (jos pystyt pitämään siitä näppisi erossa, minä en pystynyt... :)). Kakku on lämpimänä hieman höttöinen ja vaikeasti leikattava, mutta jääkaappikylmänä uskomattoman kiinteä ja mehevä ja suussasulava ja aaahhhh!



Lopuksi vielä vähän pihan kukkaloistoa.





tiistai 8. huhtikuuta 2014

Rintamalotta - look

Löysin eilen kirpputorilta upean kevättakin vitosella. Takki on kotitekoinen, joten kellään muulla ei varmasti ole samanlaista. :) Takki huokuu ajatonta vintage henkeä, mutta myös rintamalottien sota-aikaa.



En jaksanut enää ottaa kankeita asukuvia, vaan päätin vähän revitellä. 




Alla näkyvät nätit kukkakorvikset ovat jenkeistä tehty kirpparilöytö. Mamma osti ne sieltä itselleen pari vuotta sitten, mutta tytär taisi taas omia ne... ;)




sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Ne tulivat takaisin!

Naurulokit nimittäin. Suomenojalla oli lauantaina meno ja meininki päällä, kun ainakin pari tuhatta naurulokkia pyöri altaan ympärillä. Paikalla vaelsivat myös ornien ja lintukuvaajien massat. Oli hupaisaa seurata viiden kuvaajan epätoivoisia touhuja vedenrajassa, kun ukkelit yrittivät turhaan löytää kuvauskohdetta. Kaikki linnut pysyttelivät 50 m etäisyydellä kuvaajista, eivätkä tulleet metriäkään lähemmäs. Ihmekös tuo, kun kuvaajat eivät yrittäneet piilotella, vaan olivat kaikkien lintujen pällisteltävänä. Hassua touhua.





Lintutornissa oli kauniin väristä lokin kakkaa.



Tänään ei Espoossa ihan noin aurinkoista ollut. Suunnittelin tekeväni pyöräretken Laajalahdelle, mutta sateinen sää muutti suunnitelmat. Pyöräretken sijasta lähdinkin asunnolle remppaamaan lattioita. Homma oli turhauttavaa eikä edennyt juuri ollenkaan. Illalla tein lohturuoaksi taatelisuklaakakkua. Yhdessä illassa tuli syötyä kaloreita kahden päivän edestä. ;)

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Välähdyksiä arjesta


Olin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa opastamassa ja opastuksen jälkeen ihastelin puutarhan kukkaloistoa.


Hanna lähdössä jonnekin, varmaan Siwaan.


Perinteinen kiireisen päivän lounas: skyriä ja omena. Olen pahasti koukussa skyriin. Niin pahasti, että sitä pitää saada melkein päivittäin.


Samaistuin rättiväsyneeseen rättiin enkä voinut jättää sitä kauppaan. Sen kaveriksi löytyi porkkanarätti.


Viikon gourmet-ateria oli grillatut fenkolit kera juuressalaatin ja jogurttikastikkeen. Lupaan jakaa reseptin, kunhan saan sen kaivettua esiin jostakin.



Mamma leipoi bostonpullaa. NAM!


Hanna leipoi rooibosleipää. NAM NAM! Korvasin nesteen vahvalla rooibosteellä ja lisäsin taikinaan reilusti siirappia. Suosittelen kokeilemaan. :)


Kävin tänään Aalto yliopiston ja Espoon kaupungin järjestämässä Printempo-konsertissa, jossa esiintyi todella taitavia orkestereita ja bändejä. Alkudrinkki oli myös upean värinen!


Retuperän WBK pisti parastaan. :D

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Suorittaja

Ahdistava, tylsä ja rasittava viikko lähenee vihdoinkin loppuaan. Olen taas ollut kympintyttösuorittaja ja käynyt töissä, päntännyt 750 sivun kirjatenttiin ja rempannut asunnon lattioita. Tänään istuessani ruuhkabussissa matkalla kotiin meinasi tulla itku. Olin niin poikki. Nyt on jo parempi olo, kun on vatsa täynnä marjoja ja rahkaa eikä tarvitse lukea tiiliskivikirjaa.

Tälle viikolle mahtui onneksi ihaniakin uutisia: reilun viikon päästä herra muuttaa vihdoinkin Suomeen! Eikä sitä ole odotettu kuin kymmenen kuukautta...

Ennen herran tuloa olisi tarkoitus saada asunto edustuskuntoon ja viimeiset remppapölyt pyyhittyä pois. Tällä hetkellä siellä näyttää tältä:


Löysin tuon kuvassa näkyvän sohvan Matinkylän itsepalvelukirppikseltä 60 eurolla!! Oli ihan uuden veroinen ja olen täysin rakastunut siihen. :)


Kaikki pinnat, ovet mukaan luettuna, on saatu maalattua.


Ja nyt on tosiaan lattian vuoro. 60-luvulta peräisin oleva parketti oli aika heikossa hapessa, joten uusi laminaattilattia tulee tarpeeseen. Artekin tuolini on jo löytänyt uuteen kotiin.


Yllä yhden illan työ. Keittiössä on nyt komia lattia!


Muutenkin keittiö näyttää jo melko kivalta. Liesituuletin ja pieni hyllykkö on asennettu paikoilleen ja työtasot uusittu. Silmäkin on tottunut karmeisiin kaappeihin. :)

Suorittaja-Hanna jatkaa suorittamistaan vielä sen verran, että lähtee viettämään perjantai-iltaa asunnon olohuoneeseen lattianteon merkeissä.