Hän on täällä!

Meidän rakas tytön tyllerömme, Lyyra, syntyi varhain tiistaiaamuna 19.6.2018. Reilu neljä kiloa ja puoli metriä täyttä rakkautta. Kaikki sormet ja varpaat tallella. Täällä ollaan täysin rakastuneita. <3

Ensimmäiset ennakoivat supistukset alkoivat su-iltapäivänä ja siitä ne asteittain voimistuivat. Maanaina olin vielä ihan tolpillani päiväsaikaan. Sain ystävän kylään, kävimme koirien kanssa lenkillä ja kokkasimme lounasta. Illalla supistukset voimistuivat ja kävimme vielä Owenin kanssa antamassa niille lisävauhtia lenkillä. Puolenyön maissa supistukset olivat jo niin hurjat, että oli lähdettävä Jorviin. Pääsin osastolle, jossa synnytys eteni yllättävän nopeasti. Supistukset tulivat minuutin välein ja olivat välillä "tajunnanräjäyttäviä". Heitin luomusynnytyshaaveet kankkulan kaivoon ja pyysin epiduraalin. Ja voi, mikä taivaanlahja se olikaan! Se vei pahimman kivun pois, mutta ei onneksi koko tuntoa. Sain rentouduttua tunnin ajan, minkä jälkeen kätilö yllättäen ilmoittikin, että voin hiljalleen alkaa ponnistaa vauvaa ulos! Ponnistusvaihe oli lähes kivuton ja suorastaan autuas. Ihan lopussa piti kyllä pusertaa, että sain vauvan pään ja hartiat ulos. Lopulta sieltä kuitenkin putkahti ihana, rääkyvä otus. <3 Sain joitakin tikkejä, mutta kaiken kaikkiaan kaikki sujui todella hyvin. Mieletön kokemus, jonka ihan mielelläni voisin joskus tehdä uudestaan (epiduraalin voimin tosin). :D

Kaksi päivää myöhemmin kotiuduimme Lyyran kanssa. Kuura otti ihanasti vastaan pikkusiskonsa.

Oikein hyvää Juhannusta kaikille täältä vauvakuplasta!