Tasan vuosi sitten olin neljän päivän vaelluksella Siikanevalla. Lunta oli juuri sopivasti, kaikkialla vallitsi rauha ja olo oli kevyt (painavasta rinkasta huolimatta). Yövyimme kaikki yöt laavulla ja olimme koko valoisan ajan liikkeellä.
Maisemat Espoossa ovat tänään olleet synkkääkin synkemmät, joten teki hyvää uppoutua hetkeksi Siikanevan rauhallisiin maisemiin. Laitan tänne muutaman kuvan, niin sinäkin voit hetkeksi unohtaa vesisateen (vai onko sisämaassa tullut luntakin tänään?).
Suopursu-räme aamun valjetessa
Soiden keskellä oli vanhan metsän saarekkeita. Siellä oli upeita puita!
Juuritaidetta
Retkeläiset
Levitoiva lepänoksa. Katsoin jo kaukaa, että miten ihmeessä tuo oksa voi leijailla ilmassa. Lähempi tarkastelu paljasti, että oksa roikkui siiman varassa puusta. :)
Viimeinen ateria ennen kotiinpaluuta nautittiin tien poskessa keskellä ei mitään. Saimme ihmetteleviä katseita muutamalta ohi ajaneelta autoilijalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti