Helatorstaiaamuna oli ihanaa nukkua pitkään ja lipittää teetä ja kahvia kaikessa rauhassa kahteentoista asti. Tihkusade ja +7 asteen lämpötila eivät innostaneet lähtemään ulos, joten ajattelin, että tästä tulee varmaan pyjamapäivä. Toisin kävi. Huomasimme, että edellisenä päivänä Haltialasta löytyneet neljä keräkurmitsaa olivat vielä paikalla, joten eikun kuravaatteet päälle ja baanalle.
Tämmöisiä karismaattisia piipertäjiä löysimme pellolta (Owenille kiitos videosta). Keräkurmitsat olivat lisääntyneet yön aikana, koska meidän laskujen mukaan niitä oli pellolla viisi eikä neljä. Pellolta löytyi myös peltonärhi. ;)
Tunnin seisoskelu hyytävässä tihkusateessa tappoi sormeni ja "jouduimme" pakenemaan läheiseen maatilaravintolaan teelle lämmittelemään. Ravintola Wanha Pehtori oli todella sympaattinen ja lämminhenkinen paikka, jossa annokset (ja munkit!) näyttivät hyviltä ja hinnat olivat kohdallaan. Suosittelen!
Sade taukosi sopivasti, kun oli aika sukeltaa Haltialan metsään.
Voi sitä vehreyden määrää! Kostea maa ja ilma saivat lehdet kiiltämään. Mullan, neulasten ja kukkivien syreenien tuoksu oli huumaava.
Aarniometsässä lauloi idänuunilintu ja pikkusieppo. Ei siis hullumpi paikka. Jos alueeseen haluaa tutustua tarkemmin, suosittelen käymään siellä näihin aikoihin. Kesän alussa linnut ovat vielä aktiivisesti äänessä ja kasveissa on upea vaaleanvihreä sävy. Hyttysetkään eivät vielä olleet riesana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti