Yksi syksyn bongatuimmista linnuista pk-seudulla oli Vuosaaren mustakurkkurautiainen. Nyt ei siis puhuta taigarautiaisesta, vaan vieläkin harvinaisemmasta otuksesta. Pakkohan sitä oli itsekin käydä katsomassa, olihan kyseessä elis sekä minulle että Owenille. Täyttömäelle oli kerääntynyt n. 150 henkeä, joten yksin ei tarvinnut hytistä hyisessä tuulessa.
Täytyy sanoa, että tuo oli ehkä kämäsin bongausreissu ikinä. Lintu näyttäytyi keskimäärin pari kertaa tunnissa ja parin sekunnin ajan kerralla. Loput ajasta se vietti risukasassa piilotellen. Itse onnistuin kahden tunnin seisoskelun aikana näkemään sen sekunnin ajan. Bah. Onneksi bongaus oli sosiaalisessa mielessä antoisa ja aika koominenkin. :D
Vuosaaren täyttömäen rautaporttikaan ei estänyt raivoisaa bongarijoukkoa! ;D
Viikkoa myöhemmin kävimme Tringan hallituslaisten kesken Porkkalassa retkellä. Aamu tarjosi suloista auringonpaistettu kera läheltä ohi lipuneen pikkukajavan upeassa myötävalossa.
Samana viikonloppuna olimme Owenin kanssa ulkoiluttamassa Kuuraa ja optiikkaa Seurasaaressa. Emme vielä tässä vaiheessa olleet tietoisia paikalla lymyilevästä (Suomen ensimmäisestä!!) idänpikkusieposta. Sen sijaan keskityimme kuvaamaan kanahaukkoja ja oravia...
Pyrstötiaisen pyrähdys.
Herttileijaa kuinka kauniita kuvia!
VastaaPoistaTuo orava etenkin - sydän sulahti juuri :) ♥
Kiitos! Seurasaaren oravat ovat siinä mielessä kiitollisia kuvauskohteita, että ne kiipeävät vaikka housunlahjetta ylös hamutessaan ruokaa. :D
Poista