Metsälintu

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Odotusta


Se siitä energisestä ja mukavasta loppuraskaudesta. Päivä päivältä on elo käynyt epämukavammaksi ja väsyneemmäksi. Herään usein yöllä napakoihin supistuksiin, jotka kuitenkin häviävät parin tunnin päästä. Kyljen kääntäminen on parin minuutin kivulias prosessi, jossa lonkkien liitokset rutisevat ja sisäelimet tuntuvat heittävän kärrynpyörää vatsassa. Yöunet ovat siis olleet melko katkonaisia ja päivisin olen useasti joutunut ottamaan päikkärit (tai kahdet). Tänäänkin otin aamupäivällä kevyet kolmen tunnin tirsat...

Nyt eletään 39. raskausviikon loppua ja huomenna torstaina on tasan viikko laskettuun aikaan. Alan ymmärtää odottavia äitejä, jotka ovat hulluuden partaalla, kun vauva viihtyy vatsassa pahimmillaan kaksi viikkoa yli lasketun ajan. Tuntuu kuitenkin hiukan väärältä valittaa tällaisista pienistä krempoista, kun vauva on kuitenkin terve ja synnytyksen lähtökohdatkin ovat erinomaiset. Tässä ollaan siis oltu hieman ristiriitaisissa fiiliksissä viime aikoina, mutta päällimmäisenä tunteena on kuitenkin ääretön kiitollisuus ja jännitys tulevasta.

Ei tässä ihan vielä vuodepotilaita onneksi olla, koska olemme touhunneet kesäkuun aikana kaikenlaista kivaa. Viime viikonloppuna olimme mm. Helsingissä viettämässä mamman merkkipäivää opastetulla jugend-kierroksella, minkä jälkeen kävimme syömässä Helsingin parhaassa ja vanhimmassa nepalilaisessa ravintolassa Luotsikadulla. Lisäksi poikkesimme Kaisiksen kasvitieteellisessä puutarhassa kaffella.













2 kommenttia:

  1. Jaksamista ja iloisia ajatuksia!

    Kroppasi totuttelee sinua tulevaan, ei tule pätkäiset yöunet sitten rytmeihisi ihan yllättäen, vaan olet nyt jo matkalla sinne. Päiväunista kannattaa nauttia nyt ja jatkossakin silloin kun vauvakin nukkuu. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, pidän tämän mielessäni. :D Onneksi unen tarve on näin valoisaan aikaan muutenkin pienempi ja mammahormonit auttavat jaksamaan vaikka mitä univajetta.

      Poista